S
uurin osa meistä tarvitsee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten apua, kun omalle kohdalle iskee sairaus tai vaikea sosiaalinen tilanne. Hyvinvointialueet vastaavat tähän tarpeeseen tarjoamalla ammattitaitoista työvoimaa ja varustamalla heidät tarvittavilla työkaluilla. Yksi tärkeimmistä työkaluista on toimiva tietojärjestelmäkokonaisuus, joka mahdollistaa tiedon nopean ja helpon saatavuuden. Digitaaliset palvelut tukevat monella tapaa kansalaisten omahoitoa ja ammattilaisten työtä. Nykyisten järjestelmien hitaus ja monimutkaisuus voivat aiheuttaa ammattilaisille turhaa stressiä ja aikaa vieviä tehtäviä, jotka eivät suoraan palvele potilasta. Tärkeintä onkin varmistaa, että uudet työkalut todella palvelevat käyttäjiä ja tukevat heidän arkeaan.Kirjoitan tätä lääkärinä, mutta näkemyksiäni voi soveltaa muidenkin ammattilaisten töihin. Yleisesti ottaen potilastiedot ovat hyvin saatavilla ammattilaisen käyttämässä työohjelmistossa. Usein nämä ohjelmistot on kuitenkin koottu yhdistelemällä eri sovelluksia, kuten kuvantaminen, toimintakykyarviot, laboratoriotiedot ja omahoitopalvelut. Työ sujuu yleensä hyvin, kun potilas on käyttänyt juuri tätä riittävän integroitua järjestelmää. Omahoitopalveluiden tuottamien tietojen hyödyntämisessä on kuitenkin edelleen kehittämisen varaa. Hoitoa voidaan tehostaa integroimalla ammattilaisten kirjaamaa kliinistä dataa potilaan omahoitotietoihin, kuten painoon, verenpaineeseen, verensokeriin ja lääkkeiden käyttöön. Nykyisin nämä tiedot tallentuvat erillisinä papereina tai sähköisinä tietoina, jotka jäävät erillisiksi tiedostoiksi potilastietojärjestelmän sivuarkistoon. UNA Oy on rakentanut rajapintoja, joiden avulla nämä tiedot voidaan hyödyntää aiempaa tehokkaammin.
Kaikki tarvittava tieto ei kuitenkaan aina löydy ammattilaisen käytössä olevasta potilastietojärjestelmästä. Potilas on saattanut asioida yksityisellä sektorilla, toisen hyvinvointialueen palveluissa tai aiemmissa järjestelmissä, joiden tiedot eivät ole siirtyneet nykyjärjestelmään. Usein nämä tiedot löytyvät KANTA-palveluista, mutta tiedonhaku siellä on hankalaa. KANTA arkistoi tapahtumakohtaisia dokumentteja eli lomakkeita ja näyttää kysyttäessä näitä tietoja lomake kerrallaan. Potilastietojärjestelmien kanta-katselimet osaavat vaihtelevasti näyttää näitä lomakkeita, yhden kerallaan avaten tai halutunlaisina lomakenippuina tuottaen pidempiäkin kertomustekstejä luettavaksi. Tieto on joka tapauksessa tekstiä. Vain jo avatusta lomakkeesta voi tietoa hakea koneellisesti, selaimen ”etsi merkkijonoa” toiminnallisuudella. Tämä voi olla aikaa vievää ja hankaloittaa työtä.
Terveydenhuollon ammattilaisille KANTA-palveluiden rajoitteet ovat tuskallisen tuttuja. Esimerkiksi muualta tulevat laboratoriotulokset ovat käytettävissä KANTA palveluiden kautta. Sieltä näemme suodatuksen käytön jälkeen siistin listauksen laboratoriolähetteistä, laboratoriokäynneistä tai yksittäisistä mittauksista. Osa tiedoista on arkistoitu tapahtumakohtaisesti, lähete ja tutkimus eri tapahtumina, ja osa jokainen mittaustulos omana dokumenttinaan. Listauksen tietona näkyy vain laboratoriopäivämäärä, ei muuta. Ammattilainen joutuu sitten avaamaan kunkin lomakkeen erikseen toivoen löytävänsä halutun dokumentin, kuten tekstin hemoglobiinituloksesta, joka on osa pientä verenkuvaa – josta yksin syntyy usein kuusi erillistä tulosdokumenttia. Jätän lukijan arvattavaksi kuin monta lomaketta tulee avata, jotta ammattilainen saa haettua kolme hemoglobiiniarvoa. Ja tietysti tuskaa lisä KANTA-tietojen saannin hitaus, varsinkin silloin kun tietoja on paljon. Tätä tuskaa voi lieventää käynnistämällä tiedon haun vastaanoton aluksi.
Tämä turha työ on onneksi nykyään vältettävissä. Ydin-UNA auttaa lataamalla tarvittavat KANTA-lomakkeet ja muuttamalla ne ammattilaisen työpöydällä helpommin hyödynnettäväksi tiedoksi. UNA-ydin voi myös integroida muuta dataa, kuten apuväline- ja sosiaalipalvelutietoja sekä potilaan itsensä tuottamia tietoja.
Tilannekuva-UNA esittää tiedot selkeällä ja muokattavalla työpöydällä, mikä helpottaa ammattilaisen päätöksentekoa. Kokonaiskuvasta voi siirtyä tarkastelemaan yksityiskohtaisemmin tiettyjä kysymyksiä, ja hakutoiminnon avulla tietoja voidaan etsiä helposti esimerkiksi astman kaltaisten avainsanojen perusteella. Vaikkapa hakusanalla ”astma” ammattilainen löytää paitsi astmadiagnoosit, myös kertomustekstit, lääkemääräykset ja toimintakykykuvaukset, joissa löytyy merkkijono ”astma”.
Tilannekuva-UNA:n käyttökokemukset ovat olleet myönteisiä. Mikä tahansa uusi järjestelmä toimii parhaiten, kun se on suunniteltu loppukäyttäjien tarpeiden pohjalta. Ammattilaiset tarvitsevat järjestelmiä, jotka helpottavat tietotyötä, eivät lisää sitä.
Mainos