Oulun yliopistollisessa sairaalassa kehitetty keuhkosyöpäpotilaan hoitopolkukuvaus on monipuolisen yhteistyön tulos. Hoitopolun kuvaus auttaa potilaita ja heidän läheisiään, terveydenhuollon henkilöstöä sekä syöpäyhdistyksen työntekijöitä.
Tieto keuhkosyöpään sairastumisesta pysäyttää. Lääkärin vastaanotolla potilas ei diagnoosin kuultuaan välttämättä pysty sisäistämään tietoa itse sairaudesta, jatkotutkimuksista ja mahdollisista hoidoista. Tämän vuoksi on tärkeää tarjota potilaalle mahdollisuus tutustua keuhkosyöpäpotilaan hoitopolkuun – eräänlaiseen tiekarttaan – sivuhaaroineen, joissa kukin potilas liikkuu riippuen sairauden laadusta, vaiheesta sekä mahdollisten hoitotoimenpiteiden seurauksista1.
Keuhkosyövän hoidon kehittäminen on monitahoista yhteistyötä
Tilastot kertovat karuja lukuja keuhkosyövän esiintymisestä ja sen aiheuttamista haitoista myös kansantaloudellisesti ajateltuna. Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin 2800 keuhkosyöpätapausta2.
Jotta potilaalle annettavasta hoidosta saadaan paras mahdollinen hyöty irti nyt ja tulevaisuudessa, sitä voidaan tarkastella kolmelta eri kantilta.
Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, joten henkisen tuen tarjoaminen asiantuntijoiden ja vertaistukihenkilöiden taholta on tärkeä liittää yhtälöön. Potilaita ja potilasjärjestöjen kokemusasiantuntijoita kannattaa osallistaa tutkimus- ja kehitystyöhön, jotta syöpäsairauksista ja niiden hoitomenetelmien vaikutuksista opitaan mahdollisimman paljon.
Pohjois-Suomessa keuhkosyöpäpotilaiden hoitopolusta yhteinen työkalu
Pohjoinen syöpäkeskus on yksi Kansallisen syöpäkeskuksen FICANin viidestä alueellisesta syöpäkeskuksesta3. Sitä johtaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissa (PPSHP) ja OYSssa vaikuttava dosentti, syöpätautien erikoislääkäri Jussi Koivunen.
Pohjoisen syöpäkeskuksen alueella aktiivista syövän tutkimustoimintaa on jo pitkään keskitetty PPSHP:n ja Oulun yliopistollisen sairaalan yksiköihin4. Myös syövän hoitopolkua on mallinnettu aikaisemmin mm. rintasyövän hoidon osalta.
PPSHP ja OYS ovat toimineet aktiivisesti myös Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa. Yhtenä viimeisimmistä yhteistyön hedelmistä on keuhkosyöpäpotilaan hoitopolun mallintamistyö. Keuhkosyöpäpotilailla on apunaan konkreettinen ja selkeä kartta siitä, miten hoitopolku etenee sairauden ja sitä vastaavan hoidon eri vaiheissa.
Haastattelimme Jussi Koivusta sekä Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja Seppo Rajaniemeä keuhkosyöpäpotilaan hoitopolun mallintamisen hyödyistä hoitoa ja tukea antaville tahoille.
Seppo Rajaniemi toimii Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnanjohtajana.
Keuhkosyövän hoitopolun mallinnuksen hyödyt kliinikon ja hoitotiimin kannalta
OYSssa keuhkosyöpäpotilaan hoitopolku on kehitetty pitkälti valmista, hyväksi havaittua mallia hyödyntäen1.
”Haluamme kuvata eri syöpien hoitopolut mahdollisimman samankaltaisesti, sekä kulkuradaltaan että visuaalisesti. Näin prosessi ei ole raskas toteuttaa ja eri osiot on helppo ja nopea hahmottaa. Hyödynsimme rintasyöpäpotilaan hoitopolkua ja netissä olevaa asiantuntevaa, selkeää ja kattavaa kuvauspohjaa”, Jussi Koivunen kertoo.
Hän liputtaa eri tahojen kanssa tehtävän yhteistyön puolesta. ”Kyseessä on kaksisuuntainen hyötyväylä. Yhteistyömme paikallisen Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa on sujuvaa: heillä tarjotaan potilaille sellaista merkityksellistä apua, jota meiltä sairaalasta ei saa ja toisaalta tuoretta informaatiota siirtyy puolin ja toisin”, hän lisää.
Koivusen mukaan hoitopolkumallista kannattaa vinkata potilaille oireiden ilmaannuttua ja jopa jo ennen diagnoosin saamista. ”Mitään tarkkaa ohjeistusta tästä meillä ei ole, mutta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hoitopolkuun tutustuminen on suositeltavaa.”
Suunnitteilla suomalainen keuhkosyöpäohjelma
FICANin roolin Koivunen näkee hoitopolkujen kehitystyössä tärkeänä. ”Mielestäni ei ole järkevää, että eri puolilla Suomea mietitään päällekkäin samoja, isotöisiä asioita joka niemessä ja notkossa. Koen, että kansallinen visio ja hoitopolkumalli olisi järkevää.”
Hoitojen kehittäminen on Koivusen sydäntä lähellä. Hän korostaa keuhkosyövän olevan edelleen erittäin hankala sairaus, jonka kuolleisuusluvut ovat korkeat ja hoitotuloksissa kehitettävää.
”Mitään yksittäisiä nappia painamalla -ratkaisua ei ole löydettävissä mutta monia ongelmakohtia hoitopolulla voidaan kehittää. Olemmekin tänä keväänä käynnistämässä ammattilaisten kanssa Suomeen lanseerattavaa keuhkosyöpäohjelmaa.”
Keuhkosyövän hoitopolku työkaluna Syöpäyhdistyksessä
Syöpäyhdistys on ollut jo muutaman vuoden proaktiivisesti kehittämässä yleisellä tasolla syövän hoitopolkukuvauksen kehittämistä. Keuhkosyöpäpotilaan hoitopolun professionaalinen kuvaaminen on tärkeää potilaille myös siksi, että kyseessä on syöpä, jonka ”kuolleisuusleima” on vahva.
”Hoitopolun kuvaamisella on valtavan iso merkitys potilaille. Syöpädiagnoosin saanti on shokki. Kun potilas pystyy taas vastaanottamaan uutta tietoa ja pohtii, mitä seuraavaksi tapahtuu, ei jää tyhjän päälle vaan voi tarkistaa asian hoitopolkukuvauksesta”, Seppo Rajaniemi kertoo.
Hoitopolkukuvausta voivat luonnollisesti hyödyntää myös potilaan läheiset, mutta siitä on paljon hyötyä myös Syöpäyhdistyksen työntekijöille. ”Sen avulla pysymme kartalla myös prosessien mahdollisten muutosten osalta. Lisäksi osaamme kertoa eri vaiheista varmasti oikein niin potilaille kuin vapaaehtoisille tukihenkilöillemme, joilla usein omasta sairaudesta ja hoidoista on jo jonkin aikaa ja käytännöt voivat niistä ajoista olla muuttuneet.”
Syöpäjärjestön ammattilaiset helpottavat terveydenhuollon taakkaa
Rajaniemi korostaakin potilasjärjestön ja hoitavan lääkärin välisen yhteistyön merkitystä hoitopolun kehitystyössä. ”Sen lisäksi, että potilaat saadaan osallistettua, myös potilasjärjestön mukana olo kehityskumppanina on tärkeää. Näin varmistetaan, että sairauden tuoma kokonaistaakka nähdään mahdollisimman laajasti, aina taloudellisia tukijärjestelmiä myöten. Meillä on koulutetut neuvontahoitajat ja säännöllisesti jatkokoulutettavat tukihenkilöt, ja pystymme helpottamaan ja jakamaan osaltamme terveydenhuollon kuormitusta tältä osin.”
Tuen tarvetta on monenlaista, ja sairastuneiden elämäntilanteet vaihtelevat. ”Myös tuen tarpeen ajankohta vaihtelee yksilöllisesti. Hoitopolkukuvaus on tässäkin mielessä oivallinen työkalu”, Rajaniemi muistuttaa.
Syöpämäärät lisääntymässä
Suomessa todettiin vuoden 2020 aikana yhteensä 34 760 uutta syöpää, joista naisilla 16 535 ja miehillä 18 225. Yleisimmät syövät ovat yhä naisilla rinta- ja miehillä eturauhassyöpä. Seuraavaksi yleisimmät syövät ovat molemmilla sukupuolilla suolisto- ja keuhkosyöpä5.
Syöpien tapausmäärien kehityksestä maassamme on rakennettu Syöpäjärjestöjen epidemiologisella tutkimuslaitoksella ennuste, jonka mukaan yli 75-vuotiailla vuotuisen tapausmäärän ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan vuodesta 2019 vuoteen 20356. Tapausmäärien lisääntyessä ja rajallisten resurssien vallitessa hoitopolkujen mallintamisen tarve korostuu erityisesti.
Läheluettelo
- OYS keuhkosyöpäpotilaan hoitopolku. www.ppshp.fi
- Keuhkosyöpä. www.kaikkisyövästä.fi
- Kansallinen syöpäkeskus. www.hus.fi
- Syöpätutkimus. www.ppshp.fi
- Syöpärekisteri julkaisi vuoden 2020 syöpätilaston. www.syoparekisteri.fi
- Syöpä Suomessa. www.syoparekisteri.fi
FI-NON-00788 05/2022
Mainos