Sote-uudistuksella siirretään sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu kunnilta perustettaville hyvinvointialueille, mutta rajoitetaan samalla merkittävästi alueiden mahdollisuuksia organisoida kyseiset palvelut tehokkaasti.
S
ote-uudistuksen myötä hyvinvointialueista on tarkoituksena tehdä itsehallinnollisia yksiköitä. Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) mielestä tämä tavoite ei toteudu, jos hallituksen esitys hyväksytään sellaisenaan. Hyvinvointialueiden pitäisi vastata sote-palveluiden järjestämisestä alueeltaan, mutta niiden itsenäistä päätösvaltaa rajataan lainsäädännöllä merkittävästi.LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen mielestä hyvinvointialueiden itsenäisyys ja itsemääräämisoikeus jäävät suppeaksi, vaikka alueiden päättäjät valitaankin vaaleilla. Hyvinvointialueiden päättäjistä ja viranhaltijoista tulee näennäisen päätösvallan käyttäjiä - kumileimasimia. Tosiasiallinen päätösvalta siirtyy kunnilta keskushallinnolle, käytännössä sosiaali- ja terveysministeriölle.
”Alueilta otetaan valtaa merkittävästi pois, mutta vastuu jää niille. Vastuun ja vallan pitäisi kulkea käsi kädessä.”, Partanen huomauttaa.
Valtion ei pidä puuttua operatiiviseen toimintaan
LPY:n mielestä valtiovallan tehtävä on määritellä kansalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteet sekä seurata ja arvioida niiden toteutumista. Hyvinvointialueilla pitää olla vahva ja itsenäinen valta päättää, miten tavoitteisiin omalla alueella päästään: esimerkiksi päättää palvelustrategiasta ja sen toteuttamisesta. Valtion ei pidä tähän puuttua.
”Sote-esityksessä kuitenkin rajoitetaan merkittävästi hyvinvointialueiden tosiasiallista, itsenäistä päätösvaltaa siitä, kuinka ne terveyspalveluiden järjestämisvastuutaan toteuttavat. Tämä tapahtuu asettamalla erilaisia sääntöjä ja rajoituksia sille, mitä ja miten hyvinvointialueen on sallittua tehdä ja mitä ei sekä sille, mistä sen pitää neuvotella keskushallinnon kanssa ja mitkä päätökset pitää hyväksyttää ministeriöllä”, Partanen kertoo.
”Tämä vaikeuttaa sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamista. Se ei myöskään kannusta sote-palveluiden kehittämisestä kiinnostuneita henkilöitä asettumaan ehdolle aluevaltuustojen vaaleihin.”, Partanen toteaa.
Kaikki resurssit otettava käyttöön
Hallituksen sote-esitys lähtee siitä, että yksityisiltä toimijoilta hankittavien palveluiden määrää vähennetään. Tämä on Ismo Partasen mukaan yksi merkittävimmistä rajoituksista, joita hyvinvointialueille asetetaan - ja se on suuri virhe.
”Sote-palveluiden tarve kasvaa niin nopeasti, että kaikkia käytettävissä olevia resursseja pitää hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, myös yksityisellä sektorilla tarjolla olevia. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä on paljon hyviä kokemuksia. Palveluiden saatavuus ja laatu ovat parantuneet sekä kustannusten kasvua on onnistuttu hillitsemään”, Partanen sanoo.
Jos hallituksen sote-esitys toteutuu, hyvinvointialueiden oma palvelutuotanto ei riitä korvaamaan poistuvia yksityisen sektorin resursseja. Tällöin julkisrahoitteisten palveluiden saatavuus heikkenee, eriarvioisuus lisääntyy ja kustannukset karkaavat käsistä. Soten tavoitteet eivät silloin toteudu – päinvastoin.
Teksti: Martti Ahlsten
Mainos