Tamperelainen Ismo Niemi on käynyt läpi Tampereen yliopistollisen sairaalan keuhkosyöpäpotilaan hoitopolun. Hän on tänään onnellinen, vasemmalla keuhkollaan hengittävä 65-vuotias mies, joka käy puolivuosittain seurannassa.
K
euhkot tuovat sisäänhengityksellä happea elimistöön ja poistavat uloshengityksellä hiilidioksidia elimistöstä. Normaalisti meillä on kaksi keuhkoa: oikea keuhko muodostuu kolmesta ja vasen kahdesta lohkosta.Keuhkosyövästä toipuneen tamperelaisen Ismo Niemen hengitystä hoitaa ja puhdistaa tällä hetkellä vain vasen keuhko: oikea keuhko on poistettu keuhkosyöpähoidon yhteydessä.
Vuonna 1956 syntynyt, fysioterapeutti-yrittäjänä yli 30 vuotta toiminut Ismo kertaa aikaa ennen diagnoosia, muistelee rankimpien hoitojen aikajaksoa sekä sairaudesta toipumista. Hän tekee sen avoimesti, auttaakseen muita keuhkosyöpäpotilaita, eteenkin heitä, jotka ovat hoitopolun alussa. ”Sekä patistaakseni kaltaisiani urheilullisia miehiä lähtemään ajoissa lääkäriin, vaikka vain pitkittyneen yskän vuoksi”, Ismo sanoo.
Oireena vain yskä
”Kaikki alkoi siitä, kun vuonna 2015 uusintalonkkanivelleikkauksen jälkeen minulla alkoi ilmetä outoa, jatkuvaa yskää. Lopulta vaimo patisti minut lääkäriin hänen 60-vuotissyntymäpäivänsä jälkeisenä päivänä. Alkuun minulla epäiltiin refluksitautia. Yskän pahentuessa menin käymään yleislääketieteeseen erikoistuneen luottolääkärini pakeilla. Onneksi hoksasin sanoa hänelle, että minulla oli ollut laboratoriotutkimustuloksissa vähän tulehdusarvot koholla. Hän otti tämän tiedon vakavasti ja samalla vastaanottokäynnillä otettiin röntgenkuva keuhkoista. Kuvassa näkyi pyöreä, kymmenen sentin kokoinen valkea läiskä’’.
Tarkentavat tutkimukset ja lähete keuhkosairauksien poliklinikalle
Ismo pääsi jo kahden viikon sisällä tarkentaviin jatkotutkimuksiin. Niitä olivat lisäkuvaus sekä kaksi tähystystä, joista viimeisellä otettiin koepala. Ismo sai jo heti toisen tähystyksen jälkeen diagnoosin ja koepala vielä vahvisti sen: kyseessä oli keuhkosyöpä.
”Siitä alkoi syövän paranemiseen tähtäävä hoito eli hoitosuunnitelman mukainen matkani. Ensin minun piti kolmen kuukauden solumyrkky-jaksolla päästä tilanteeseen, jossa selviäisi, voiko kasvaimen leikata. Onneksi tämä hoidon rankin vaihe tehosi ja pääsin leikkaukseen. Leikkaus onnistui ja antoi minulle mahdollisuuden olla tänäänkin työntämässä mökillä kottikärryillä kevyttä lastia, tosin välillä huilaten”, Ismo kertoo.
Yhdellä keuhkolla rauhallista kotiarkea
Keuhkosyövän hoito on kilpajuoksua aikaa vastaan. ”Minun kaltaisten potilaiden kohdalla keuhkosyöpäepäily ei tule hetikään mieleen, sillä minulla on kestävyysurheilijatausta enkä ole koskaan tupakoinut”, Ismo pohtii ja lisää: ”Toisaalta, koska keuhkoni olivat hapenottokyvyltään niin hyvässä kunnossa, pärjään nyt yhdellä keuhkolla”. Ismo on kertonut näkemyksiään Tampereen yliopistollisen sairaalan keuhkosyövän hoitopolun kuvaukseen potilaan näkökulmasta. ”Omalla kohdallani hoidot menivät juuri siten, kun ne on kuvattu. Siinä kohtaa, kun polku haarautuu hoitavan, etenemisen tai palliatiivisen hoidon kohdalla, minun kohdallani kävi hyvin. Rohkaisenkin muita keuhkosyöpädiagnoosin saaneita käymään rankatkin hoidot läpi. Tästäkin sairaudesta on mahdollista selvitä jatkoajalle. Kannattaa käydä TAYS:n nettisivuilta kurkkaamassa keuhkosyövän hoitopolku niin ymmärtää paremmin hoidon eri vaiheet”, Ismo sanoo.
Pysyvänä jälkioireena hoidon sivuvaikutuksista hän tunnistaa saaneensa neuropatian jalkateriin, minkä myötä seisomisjaksot on pidettävä lyhyinä. Beetasalpaajaa hän syö sydämen rytmiä tasatakseen, sillä sydän rasittuu normaalia enemmän, kun vain yksi keuhko hoitaa happityöt. Alkuun seurantatutkimuksissa piti käydä tiheästi, nykyisin puolivuosittain. ”Kahdesti seurannassa näkyi jotain vaaleaa keuhkokuvissa, mutta onneksi se osoittautui molemmilla kerroilla vain limaksi.”
Ismo summaa syöpätaistelunsa rauhallisesti. ”Totesin, että se mitä tulee, otetaan vastaan. Mummuni sanoin elämä opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kävelemään. Sain todella erinomaista hoitoa TAYS:ssa”, hän toteaa kiitollisena.
Keuhkosyöpä on miesten toiseksi yleisin syöpä ja yleistymässä naisillakin. Keuhkosyöpä on varhaisessa vaiheessa oireeton.
Esimerkiksi työterveys- tai terveyskeskuslääkäri voi tehdä potilaalle kliinisen tutkimuksen sekä teettää keuhkoröntgenkuvauksen. Jos näiden perusteella on syytä epäillä keuhkosyöpää, lähettää lääkäri potilaan kiireellisesti jatkotutkimuksiin Taysiin.
Lähteet:
- Tampereen yliopistollinen sairaala www.tays.fi
- Tampereen yliopistollinen sairaala, keuhkosyöpäpotilaan hotiopolku: www.tays.fi/fi- FI/Palvelut/Syovanhoito/Keuhkosyopa/Keuhkosyopapotilaan_hoitopolku(75898)
- Rochestherin yliopiston lääkätieteellinen tietedekunta, www.urmc.rochester.edu/
- Economist Intelligence Unit, Lung-Cancer in Europe -raportti: www.eiu.com/graphics/marketing/pdf/Lung-Cancer%20in-Europe-EIU-2019-9-10-final.pdf
- Suomen Syöpärekisteri syoparekisteri.fi/ajankohtaista/syopa-suomessa/
Mainos