”D
atan tallennus tarvitsee toimialan yhteisen standardin.”Potilaan ja ammattihenkilön kohtaaminen on terveydenhuollon digitalisaation keskiössä. Tähän tilanteeseen pureutumalla lääkäri ja hänen tiiminsä pääsevät eroon tietojärjestelmien turhauttavasta näpelöinnistä. Kohtaamisissa tarvitaan älykkäitä ratkaisuja tiedon keruuseen ja arviointiin, työsuoritusten tukeen ja työn vaikutuksen jatkuvaan seurantaan.
Kaikki se data, jonka lääkäri haluaa yhdistää ja soveltaa muista potilaista saatuun ja pääteltyyn tietoon, on potilaalla. Potilaan datan saaminen korvaa tietoa, jota aiemmin on havaittu, mitattu, kysytty ja kirjattu vain terveyspalveluissa. Ja mikä tärkeintä, se ei pelkästään korvaa vaan myös lisää tietoa.
Potilaan tuottaman datan laatu ei enää ole kotimittalaitteista kiinni. Vastausten laatu riippuu kysymysten laadusta. Olisi tätä päivää tuoda potilaan data aina ammattihenkilön ruudulle ja terveydenhuollon älykkäiden järjestelmien saataville.
Potilaan datan jakaminen ammattihenkilön kanssa mahdollistaa merkityksellisen, ihmisen kokoisen ja vaikuttavan lääkärintyön. Potilas ei ole pelkkä hoitonsa kohde vaan terveysdatansa pääasiallinen tuottaja ja hyödyntäjä omien hyvinvointisovellustensa avustuksella.
Lisädata on vasta alku
Lisädatan ja -tiedon kasaaminen ammattihenkilölle on alku, ei ratkaisu. Tarjolle tuotu data ja tieto pitää tuoda ammattihenkilölle valmiiksi jäsenneltynä ja arvioituna, jotta se voi vastata kulloiseenkin kysymykseen.
Keinoälyratkaisut etenevät nyt nopeammin kuin hallinnolliset päätökset, joilla edistetään yhteentoimivaa dataa. Yhteentoimiva tai laadukas data tarkoittaa, että datassa säilyy tieto mistä, miten, miksi, milloin ja mitä se on. Hyvinvointi- ja potilastietojärjestelmien datan tallennusmalliin tarvitaan toimialan yhteinen standardi.
”Järjestelmien välillä siirtyy data, ei lääkäri.”
Esimerkiksi ruokarobotti kerää itse datansa ja tietää täsmälleen, milloin sen perusteella voi ratkaista asioita. Ihmisen diagnostiikassa, terveysriskien hallinnassa tai hoidon valinnassa dataa pitää aina yhdistää monesta lähteestä. Jos lähdedata voi olla mitä vain – onpa tukena millainen tukiäly tahansa – ammattihenkilö luottaa ainoastaan omiin havaintoihinsa ja johtopäätöksiinsä. Ehdota diagnoosia -palvelu odotuttaa itseään, kunnes ihmisen oma ja potilasdata kohtaavat yhdessä keinoälyn ja tietämyskannat.Datan pitää liikkua
Lääkärin työ on hoitaa eli päättää potilaan terveyteen tai sairauteen kohdistuvista interventioista. Ihminen itse on terveytensä ja sairautensa omistaja. Hänessä hoidon vaikutus ilmenee, myös hetkinä, jolloin potilassuhde on tauolla. Pitäisikö terveydenhuollon tuottaa tietoa kansalaisen kertomukseen eikä potilaan terveydenhuollon kertomukseen? Ei, jos se lisää lääkärin poukkoilua tietojärjestelmästä toiseen. Järjestelmien välillä siirtyvän elementin pitääkin olla data.
Erikseen kirjattujen terveys- ja hoitotietojen kerääminen terveydenhuoltoon on ollut tähän asti ainoa keino kerryttää tietoa potilaan hoidon jatkuvuuden kuin myös tutkimuksenkin käyttöön. Kanta on jatkanut keskittämisen ideologiaa. Datasta suodatetut koosteet Kantaa varten ovat hyödyllisiä sekä ihmisen itsensä että hoidon jatkuvuuden vartijana olevan ammattihenkilön kannalta. Enää kaikkea hyödyllistä dataa ei ole pakko kerätä teknisesti yhteen paikkaan, jotta se olisi automaattisen tiedonkäsittelyn saatavilla.
Hoidon vaikutusten automaattinen ja riittävän pitkän aikavälin seuranta onnistuu vain, kun data interventiosta on yhdistettävissä muista lähteistä saatavaan dataan. Olisi nykyistä kustannustehokkaampaa, jos terveydenhuollon tuottamalle datalle olisi kansallisen yhteentoimivuuden säännöin ylläpidetty varastointiratkaisu. Oikea osoite pitkään hyödynnettävälle kansalaisen omalle datalle voisi olla Omatietovaranto.
Terveydenhuollon digitalisaatio edellyttää ammattihenkilöiden työn älykästä automatisaatiota. Sen sijaan hoidon jatkuvuuden haasteiden todentaminen ei vaadi nykyistä kummallisempaa datan käsittelyn kykyä. Äly, jolla haasteet ratkaistaan, on henkilöstöhallinnolla ja terveyspolitiikoilla.
Mainos