Tampereen yliopistollinen sairaala on edelläkävijä keuhkosyövän hoitopolun kehittämisessä. Kehitystyössä on keskitytty huomioimaan erityisesti potilaiden palautetta raskaimmista hoitovaiheista sekä hyödynnetty palvelumuotoilua.
Tavoitteena on tarjota lean-mallin mukaisesti tasalaatuista, standardoitua hoitoa keuhkosyöpään niin, että potilas jatkossa näkee digitaalisesti ja ajantasaisesti, missä vaiheessa hoitopolkua hän on.
Y
ksin Pirkanmaalla todetaan vuosittain noin 200 uutta keuhkosyöpätapausta. Visuaalisen keuhkosyöpäpotilaan hoitopolun kehittämistyö alkoi Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa Taysissa kolmisen vuotta sitten Syöpäkeskuksen aloitteesta. ”Kansainvälinen syövänhoidon laatua arvioiva OECI (Organization of European Cancer Institutes) pitää mm. toimivien hoitoketjujen ja -polkujen olemassaoloa tärkeänä laatukriteerinä. Valmistautuminen OECI:n auditointiin laittoi meitä liikkeelle, mikä on meille tärkeää etenkin opetussairaalana”, muistelee Taysin Keskussairaalan syövänhoidon ylilääkäri, vastuualuejohtaja, LT DI Maarit Bärlund. ”Aikaisemmin hoito oli lääkärikeskeistä, sitten potilaskeskeistä. Nyt näkökulmamme on potilaan kanssa yhdessä tekeminen”, Bärlund kuvaa hoidon ajattelumallien kehitystä. Nykymalliin keuhkosyövän hoitopolkukuvaus istuu hyvin. ”Hoitopolkukuvauksen avulla potilas näkee, mitä eri hoitovaiheissa on odotettavissa. Lisäksi hoitojen väliaikoja voidaan jatkossa mitata ja polulla etenemistä entisestään sujuvoittaa esimerkiksi hukkaa karsimalla”, kiteyttää keuhkosyöpään perehtynyt syövänhoidon erikoislääkäri, LL Jarkko Ahvonen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. TAYS hyödynsi palvelumuotoilua hoitopolun saattamiseksi visuaaliseen muotoon. ”Helposti tulkittavasta hoitopolkukuvauksesta hyötyvät potilaiden ja erikoissairaanhoidon lisäksi myös terveysasemalääkärit sekä työterveyshuolto. Hoitopolun kuvaus auttaa myös merkittävästi hoidon tasalaatuisuuden kehittämisessä”, Bärlund lisää. Hoitopolulla eteneminen sairauden levinneisyyden, vaikeusasteen ja potilaan kunnon mukaan Tuloksellinen syövänhoito edellyttää useimmiten monen hoitomuodon yhdistämistä. Taysissa yleisimmin käytetyt hoitomuodot ovat sädehoito ja syöpälääkehoito. ”Lääkehoito esimerkiksi immunoterapialääkkeiden osalta on viime vuosina kehittynyt merkittävästi”, Ahvonen iloitsee. Hoidossa on kuitenkin monta eri vaihetta ja lääkärien ammattijargon ei avaudu helposti varsinkaan peloissaan olevalle potilaalle. ”Yksi tärkein anti olikin se, että aloitimme hoitopolkukuvauksen kehitystyön keskustelemalla hoitopolkua kulkeneiden tai kulkemassa olevien potilaiden eli kokemusasiantuntijoiden kanssa. Se veti nöyräksi. Silmämme avautuivat mm. sen suhteen, miten potilaat kokevat hoitopolkujen eri liityntävaiheet”, Bärlund kertoo. ”Osa potilaista oli kokenut, että hoitojen vaikeimmilta tuntuneissa siirtymävaiheissa he eivät hetkeen kuuluneet minkään yksikön vastuulle ja se tuntui pahalta”, Ahvonen muistelee ja lisää: ”Tätä puolta kehitämme erityisesti. Olemme jo luoneet keuhkosyöpädiagnoosin saavalle potilaalle oppaan, josta löytyvät mm. kaikkien hoitavien yksiköiden yhteystiedot ja puhelinnumerot, joihin voi soittaa saadakseen vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin tai esimerkiksi voinnin huonontuessa.” Kehitystyö jatkuu – kohti digitaalista henkilökohtaista hoitopolkua Myös hoitopolun jatkokehityksessä kuunnellaan potilaita tarkalla korvalla. ”Potilaan normaalin arjen sujumisesta ja voinnista saatava tieto on meille arvokasta myös tulevaisuudessa hoidettavia potilaita ajatellen”, Ahvonen pohtii. Bärlund korostaa myös jatkokehitykseen panostamista: ”Hoitopolkukuvaukseen liitetyn sivuvaikutusoireistokuvauksen avulla esimerkiksi työterveyshuolto pystyisi paremmin osatyöllistämään hoidossa olevia potilaita. Me puolestaan haluamme kyetä mittaamaan eri hoitovaiheiden vaikuttavuutta ja ajallista kestoa alkaen tautiepäilystä diagnoosin saantiin, lähetekäsittelyaikoihin ja hoitoon pääsyyn. Tätä kautta tulevaisuudessa pystymme nopeuttamaan potilaan kulkemista hoitopolulla.” Korona-aika on luonnollisesti hidastanut potilaiden kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä, mutta sitä tehdään kuitenkin tavoitteellisesti. ”Tavoitteena on tulevaisuudessa mahdollistaa potilaalle näkymä henkilökohtaiseen, digitaaliseen ja visuaaliseen hoitopolkuun, josta potilas näkee oman etenemisensä hoitopolun eri vaiheissa”, Bärlund visioi. Esimerkiksi työterveys- tai terveyskeskuslääkäri voi tehdä potilaalle kliinisen tutkimuksen sekä teettää keuhkoröntgenkuvauksen. Jos näiden perusteella on syytä epäillä keuhkosyöpää, lähettää lääkäri potilaan kiireellisesti jatkotutkimuksiin TAYS:iin.Lähteet: Tampereen yliopistollinen sairaala www.tays.fi Tampereen yliopistollinen sairaala, keuhkosyöpäpotilaan hotiopolku: www.tays.fi/fi- Syöpärekisteri, syöpätilastosovellus: syoparekisteri.fi/tilastot/tautitilastot/
Mainos