Käsillä tekeminen ja työelämätaitojen opettelu korostuvat HUSin plastiikkakirurgian kandiopetuksessa. Erikoistuvat lääkärit saavat oppimisrauhan ja mentorointia rooliinsa kasvamisessa.
UUDEN sukupolven opiskelijat arvostavat jatkuvaa oppimista, kannustavaa vuorovaikutusta ja opetuksen visuaalisuutta. ”Olemme siirtyneet perusopetuksessa yhä enemmän harjoittelemaan kädentaitoja, sillä asioista jää itse tekemällä parempi muistijälki kuin kuuntelemalla luentoa. Opiskelijat opiskelevat yhdessä sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa, mikä kehittää hyviä työelämätaitoja jo aikaisessa vaiheessa”, selvittää professori, ylilääkäri Virve Koljonen. Lääketieteen kandidaattiseura ry palkitsi Koljosen Vuoden ryhmäopettajana 2022 innovatiivisesta ja oppimista kannustavasta opetuksesta. Koljonen pitää Instagramissa @plastiikkaope-tiliä, jossa on opetusvideoita kirurgisten välineiden käytöstä aina plastiikkakirurgian ompeluoppeihin. Lisää oppimisrauhaa erikoistuville Plastiikkakirurgien erikoistumisajasta leijonanosa kuluu työhön, ja oppiminen jää helposti sivuun. Nyt tähän on tartuttu. ”Suunnittelemme erikoistumisajan sijoitukset niin, että erikoistuvat saavat oppimisrauhan. Lyhyiden pätkien sijasta he työskentelevät useita kuukausia samassa työpisteessä”, kertoo koulutuslääkäri, plastiikkakirurgian erikoislääkäri Kaisu Ojala. Erikoistuva saa plastiikkakirurgialla oman erikoislääkärimentorin, jonka kanssa hän voi luottamuksellisesti keskustella mistä tahansa mieltään painavasta asiasta, ei vain lääketieteen kysymyksistä. ”Mentorointi vahvistaa koko työyhteisön yhteenkuuluvuutta ja auttaa erikoistuvaa löytämään oman roolinsa huippuasiantuntijoiden joukossa. Meidän erikoistuvat ovat kokeneet mentoroinnin hyödylliseksi.” Syväosaaminen kehittyy vuosien mittaan HUSin plastiikkakirurgian klinikan ylilääkäri, linjajohtaja Patrik Lassus kuvaa plastiikkakirurgin työtä käsityöammatiksi, jossa ammattitaito kasvaa ja hioutuu kokemuksen myötä. ”Kun valmistuu plastiikkakirurgian erikoislääkäriksi, ei ole vielä itsenäinen osaaja, vaan tarvitsee paljon tukea ja työssäoppimista. Vie pari vuotta kasvaa itsenäiseksi erikoislääkäriksi. Meillä erikoislääkäri keskittyy urallaan johonkin plastiikkakirurgian suppeammista alueista, kuten vaikkapa palovammoihin tai halkioihin. Pyrimme löytämään ja mahdollistamaan polun haluttuun syväosaamisalueeseen sekä antamaan vastuuta ja tilaa”, hän sanoo.
”Plastiikkakirurgiksi oppimisen ja kasvamisen pitää olla myös hauskaa. Palautteet uudenlaisesta yliopisto- ja työelämäpedagogiikasta ovat olleet tosi hyviä, mikä innostaa meitä jatkamaan sen kehittämistä”, toteavat koulutuslääkäri Kaisu Ojala, professori, ylilääkäri Virve Koljonen HUSista ja plastiikkakirurgian klinikan ylilääkäri, linjajohtaja Patrik Lassus.
Lassus kannustaa plastiikkakirurgeja myös täydentämään osaamistaan kansainvälisen yksikön Fellowship-ohjelmassa, mikäli elämäntilanne sen sallii.
Lue lisää: www.hus.fi
Mainos