H
yvinvointiteknologia on kehittynyt niin nopeasti, että monella kunnalla on ollut haasteita käyttää sen koko potentiaali hyödyksi. Se kannattaisi, sillä nykyteknologia helpottaa hoitajapulaa, säästää kuntien varoja ja lisää ikääntyvän väestön hyvinvointia.Suomalaisen hyvinvointiteknologian uranuurtaja Markus Merne on seurannut ja kehittänyt alaa toistakymmentä vuotta. Hänellä on liuta vinkkejä, miten kunnat pystyvät saamaan tekniikasta kaiken hyödyn irti.
– Se on erittäin tärkeää juuri nyt, kun sote-murros on käynnissä. Nyt on se aika, jolloin toimintoja yhdistetään ja toimintatapoja mietitään uudestaan. Hyvinvointialueiden tulevaisuuden hankinnat kannattaa tehdä hyödyntämällä parasta osaamista, Everon Groupin toimitusjohtaja Merne sanoo.
Kysy ennen kilpailutusta
Merne kannustaa kunnan hankintoja tekeviä perehtymään uuteen hyvinvointiteknologiaan ennen kilpailutusta, vaikka se vaatiikin aikaa. Suomalaisissa hankinnoissa kun laitteiden ja palveluiden mitattavat laatuvaatimukset usein puuttuvat. Tästä on esimerkkinä eräs kunta, joka käytti tilaamaansa järjestelmää vain kaksi vuotta. Sen jälkeen se hankki kehittyneemmän järjestelmän, joka täytti paremmin tarpeet.
– Ruotsissa kunnilla on loistava tapa. He muodostavat ensin ammattilaisten työryhmän, joka järjestää alan yrittäjien kanssa eräänlaisen markkinavuoropuhelun, RFI:n (Request for information). Tarjouskilpailun jälkeen he kutsuvat valitut toimijat esittelemään tarjouksensa, jolloin hankintaa voidaan tarkentaa. Tämä tulisi ottaa käytännöksi myös Suomessa.
Suomalainen Everon on menestynyt hyvin Ruotsin markkinoilla. Läntisellä naapurimaalla on muun muassa käynnissä hanke, jossa on mukana kymmenen mallikuntaa. Kolme niistä on jo Everonin asiakkaita. Suurimmat markkinat yrityksellä on Isossa-Britanniassa.
Myös lainsäätäjät ovat huomanneet hyvinvointiteknologian kehittymisen. Hallitus esitti, että jatkossa teknologia ja apuvälineet voidaan ottaa huomioon, kun henkilöstön määrää mitoitetaan (HE 4/ 2020)
– Tarkoitus ei ole korvata hoitajaa, vaan helpottaa hänen työtään, Merne tarkentaa.
Markus Mernellä on kädessään Everonin kehittämä hittituote eli moderni turvapuhelin, jota kutsutaan hyvinvointihubiksi. Tämä suomalaiskeksintö on saavuttanut kansainvälistä menestystä.
Henkilöstön työaikaa säästyi
Monelle työvuoroista vastaavalle hoitajalle tilanne on harmillisen tuttu. Yhteystiedoista on käyty kaikki kontaktit läpi, mutta yhtään vapaata työntekijää ei löydy.
– Suomessa ongelmana ovat henkilöstösiilot. Alueellisia voimavaroja ei osata yhdistää. Esimerkiksi palvelutalon yövuorossa oleva voisi osallistua lähellä olevien kotihoidon asiakkaiden hälytyksiin, mikäli omat työtehtävät sen hiljaisina aikoina sallivat ja käytössä on sen mahdollistava teknologia, Merne toteaa.
Asukkaan luona voi käydä kotihoitajan lisäksi esimerkiksi turva-auttaja. Jos asukas kaatuu, hän soittaa ambulanssin, joka siirtää asukkaan sairaalaan. Kotihoitajaa ei kukaan ehdi informoida, ei ainakaan kovin nopeasti. Hän ajaa turhaan asukkaan kotiin, joka on tyhjä. Tämän ajan kotihoitaja voisi käyttää hyödyksi muualla.
– Teknologian avulla tieto saataisiin liikkumaan nopeammin. Tämä onnistuu yhdistämällä resursseja, integroimalla potilastiedot ja toiminnanohjausjärjestelmä. Samalla toteutuu soten idea: alueiden hajallaan olevat voimavarat saadaan hyödynnettyä.
Everonilla on saatu tästä hyviä kokemuksia. Eräässä organisaatiossa hoitajien työaikaa ja asiakkaan kustannuksia säästyi uudistuksen myötä. Samalla seniorien tyytyväisyys palveluja kohtaan nousi.
– Tulemme mielellämme kertomaan kokemuksista ja mahdollisuuksista lisää, Merne kannustaa.
5 vinkkiä helpottamaan hoitajan arkea
Kaikilla tiimiläisillä on sovellus, jonka kautta asiakkaiden kotioven elektroninen lukko saadaan auki. Aikaa säästyy, kun avaimia ei tarvitse hakea ja palauttaa.
OnOn-järjestelmä seuraa kotona asuvaa ympäri vuorokauden. Se huomaa esimerkiksi kaatumisen, asukkaan jäämisen kylpyhuoneeseen ja asunnosta poistumisen. Hoitaja voi avata kamerayhteyden varmistaakseen kaatumisen. Tilannearvio vähentää turhaa työtä. OnOn toimii sensorien, kameroiden ja tekoälyn avulla. Kuva-analyysi on suojattu ja salattu ja tapahtuu pilvessä. Yksityisyyden suoja on erityisesti huomioitu.
Henkilökunta työskentelee tiimeissä. Toiminnanohjausjärjestelmässä ovat mukana kaikki asiakkaan luona käyvät alan ammattilaiset.
Palvelutalon henkilöstö voi osallistua lähellä olevien kotihoidon asiakkaiden hoivaan ja hälytyksiin oman työ- ja hälytysmääränsä niin salliessa.
Turvapuhelimen sijaan nykyaikaa on älykäs hyvinvointihubi. Se on turvapuhelimen lisäksi tukiasema ja huoneessa oleva koje, jossa on suuri hälytyspainike, digitaalinen kello, yövalo, korkealaatuinen kaiutin ja mikrofoni. Siinä on radioiden lisäksi kaksisuuntainen WiFi, Bluetooth ja 2-4G-mobiiliyhteydet laajakaistamahdollisuuksilla.
Mainos