Taloustietojen raportointivaade kasvaa ja tiliöinti monimutkaistuu, kun kuntien raportointi yhdenmukaistetaan ensi vuoden alkuun mennessä. Muutos koskee kaikkia kuntia ja edellyttää toimintatapojen tiliöintimuutoksia myös asiantarkastajilta.
T
alousraportointi yhtenäistetään ja automatisoidaan ensi vuoden alusta. Näin kuntien taloustiedot saadaan tehokäyttöön. Uudistuksen tavoitteena on auttaa myös kunnissa tehtävää päätöksentekoa ennakoivaan suuntaan. Talousraportoinnin automatisointihanke ei ole osa sote- ja maakuntauudistusta, joten kaikkien kuntayhtymien ja kuntien on ensi vuoden alusta lähtien toimitettava 12 määrämuotoista raportointikokonaisuutta Valtiokonttorin ylläpitämään sähköiseen kuntatalouden tietopalveluun.”Kunnat ovat toki aiemminkin raportoineet taloustietojaan, mutta tulevien muutosten myötä tilastointi moninkertaistuu ja monimutkaistuu. Tiliöintejä on pystyttävä raportoimaan useilta eri kanteilta. Muutos koskee kaikkia kuntia, koosta riippumatta ja nyt on jo kiire reagoida asiaan”, vahvistaa kuntien ERP-ratkaisuja toimittavalta ja automaattiseen talousraportointiin erikoistuneelta Abilitalta yksikönjohtaja Malin Blomqvist.
”Uudistus aiheuttaa muutoksia koko kuntaorganisaatiossa.”
Merkittäviä muutostarpeita raportointijärjestelmiin
Jatkossa kunnilta vaadittava raporttitietomäärä on sen verran suurta ja tietojen taso monimuotoista ja tarkkaa, että tietojen antaminen ei enää onnistu loppuvuodesta lukuja kootusti syöttämällä – vaikka työhön palkattaisiin lisätyövoimaa. Etenkin, kun uudistuksen taustalla on ajatus avoimen, ajantasaisen tiedon tarkastelumahdollisuudesta.
Talousraporttien määrämuotoinen lähettäminen edellyttää muutoksia kuntien raportointijärjestelmiin. Vastuu ei lankea vain talousosastolle ja kirjanpitäjille. Valtiokonttori vaatii, että kunnat toimittavat kaikista tileistä palveluluokitukset.
Uudistus aiheuttaa muutoksia koko kuntaorganisaatiossa. Kuntien kaikissa palveluyksiköissä pitää ymmärtää, miten jatkossa tiliöidään. Muuten ei saada oikeata, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa.
”Kustannuspaikkarakenteiden ja raportointitavan muutos edellyttää kuntien johtoporrastason vastuullista osallistumista. Taloushallinnossa tulee ymmärtää, mitä pitää raportoida ja millaisten sääntöjen pohjalta. Tiliöintimuotoja on lisättävä. Uutta lisätietoa tarvitaan niin paljon, niin tarkalla tasolla ja niin monesta eri näkökulmasta, että myös asiantarkastajien ja hyväksyjien on opeteltava uusi ajattelutapa tiliöidä asioita. Vain näin saadaan koottua vaadittua, riittävän vertailukelpoista tietoa, jota talousosastolta sitten tietopalvelujärjestelmään syötetään”, Blomqvist kuvailee vastuun jakautumista.
Tiedonkeruuhaaste on merkittävä. Joissakin kunnissa sitä pyritään ratkaisemaan lisäämällä nykyisen ERP-järjestelmään raportointilisäpalikka. Niissä kunnissa, joissa on kituuteltu 1990-luvun aikaisilla järjestelmillä voi eteen tulla nyt tilanne, jossa on nostettava kädet pystyyn.
”Mikäli ERP-järjestelmää lähtee uusimaan, kannattaa vahvasti harkita ratkaisua, joka on lokalisoitu Suomen kuntasektorille ja jossa tämä uusi raportointivaade on jo valmiiksi sisäänrakennettu automaattiseksi vuoden 2021 voimaan astuvan lain mukaiseen XBRL-muotoon”, sanoo Abilitan myyntijohtaja Frej Salmela.
Lisää tietoa uudistuksesta saa Kuntamarkkinoilta Abilitalta sekä Kuntatietoluotsi.fi -sivuilta ja Valtiokonttorin Kuntatalouden tietopalvelu -sivuilta.
Vuoden 2021 alusta kunnat toimittavat taloustilastot eli tilinpäätös-, talousarvio- ja muut taloustiedot XBRL (eXtensible Business Reporting Language) -muodossa Valtiokonttorille kuntatalouden tietopalveluun.
Mainos